Hallinto-oikeuden ratkaisu Matti Nikin tapauksesta

Perustin tämän blogin aikoinaan vuonna 2008 nimenomaan "lapsipornosensuurin" ja Matti Nikin oikeusmurhan tiimoilta. Nyt hallinto-oikeus on vihdoin päättänyt, että Matti Nikin http://lapsiporno.info -webbisivu on poistettava poliisin sensuurilistalta. Oikeuden päätöksen saa lukea netissä, ja vaikka päätös itsessään on sinänsä hyvä, se sisältää aivan pöyristyttävää päättelyä. Ellei toisin mainita, sisennetyt lainaukset ovat ko. päätöksestä.

Ensimmäiseen ongelmaan törmätään kun hallinto-oikeus pyörittelee lakitekstiä.

Sananmukaisen tulkinnan mukaan laista ei yksiselitteisesti käy ilmi koskeeko sen soveltamisala ainoastaan ulkomailla ylläpidettäviä sivustoja vai myös Suomessa ylläpidettäviä sivustoja, joiden kautta on pääsy ulkomailla pidettäviin lapsipornografiasivustoihin. Lakia koskevan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluiden 1 §:n mukaan laki kohdistuu ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin.

Tässä on taas klassinen esimerkki leväperäisestä lainsäädännöstä. Ohessa kyseisen lain 1 ja 2 §:

Finlex: Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista 1.12.2006/1068

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on lasten ja heidän perusoikeuksiensa suojaamiseksi edistää toimenpiteitä, joiden avulla voidaan estää pääsy ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) lapsipornosivustolla lasta esittävän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä internetin kautta; sekä

2) teleyrityksellä sellaista viestintämarkkinalain (393/2003) 2 §:n 17 kohdan mukaista verkkoyritystä tai 19 kohdan mukaista palveluyritystä, joka on velvollinen hakemaan mainitun lain 4 §:n mukaisen toimiluvan tai tekemään saman lain 13 §:ssä tarkoitetun teletoimintailmoituksen.

Lapsipornosivustoa ei siis ole oikeastaan mitenkään määritelty. Kun laista käytiin polemiikkia, monikin huomautti että tuollaisella määritelmällä esim. Google on lapsipornosivusto, koska sen kautta voidaan päästä ulkomailla ylläpidettäviin lapsipornosivustoihin. Usenet on lain mukaan lapsipornosivusto, vaikka se ei ole edes sivusto. Laki jättää siis lapsipornosivuston määritelmän käytännössä viranomaisen mielivaltaisen tulkinnan valtaan.

KRP:n perustelu Nikin sivuston lisäämiseksi estolistalle on seuraava:

Myös edellä mainittu Nikin sivusto on sisällytetty estolistalle, koska keskusrikospoliisin päätöksen mukaan sivustolla olevat listat estotoiminnan kohteena olevista sivustoista tarjoavat keskitetyn pääsyn merkittävään määrään ulkomailla sijaitseviin lapsipornografiasivustoihin ja toimenpide täyttää siten lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain edellytykset estotoimien kohteeksi asettamiselle.

Lakitekstin kannalta nämä edellykset ovat keksittyjä. Tekstissähän ei missään sanota mitään siitä, että sivustot jotka tarjoavat keskitetyn pääsyn merkittävään määrään ulkomailla sijaitsevia lapsipornografiasivustoja olisivat "lapsipornosivustoja" itsekin. Tosin lapsipornosivustoa ei myöskään ole määritelty millään tavalla joka poissulkisi tällaisen määritelmän. Arkijärjellä ajateltuna "lapsipornosivusto" tarkoittaisi sellaista sivustoa, jolla on lapsipornoa, mutta näinhän sitä ei ole määritelty.

Tällainen lainsäädännön lepsuus on mielestäni Suomen demokratian keskeisimpiä ongelmakohtia. Itse epäilen, että lait kirjoitetaan tarkoituksella niin ympäripyöreiksi että tulkintavalta jää viranomaisen käsiin. Kun esimerkiksi tämän lain määritelmien nojalla lähes mikä tahansa sivusto voi olla lapsipornosivusto, sinne saadaan kätevästi liitettyä poliisin toimintaa kritisoiva verkkosivu.

Hallinto-oikeus kykeni kuitenkin tulkitsemaan lakia seuraavasti:

Kun laissa itsessään ei ole soveltamisalaa koskevaa säännöstä ja kun muualla lainsäädännössä on säädetty toimenpiteisiin ryhtymisestä kotimaassa ylläpidettävillä sivustoilla olevan lapsipornografian levittämisen estämisestä ja rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamisesta sekä oikeusturvakeinoista niiden osalta, hallinto-oikeus katsoo lain esitöistä ilmenevän perusteella ja sen vuoksi, että kyseessä on erityislaki, jota on tulkittava suppeasti, että lakia on katsottava tarkoitetun sovellettavaksi vain ulkomailla ylläpidettäviin verkkosivustoihin.

Lainsäädäntötyön laadusta huomautan vain, että kun oikeusistuimessa vuonna 2011 käsitellään vuonna 2008 säädettyä lakia, tuomioistuin joutuu arvailemaan miten lakia on ollut tarkoitus soveltaa. Jos lakiin olisi kirjattu selkeät, yksiselitteiset määritelmät ja soveltamisala, tätä koko prosessia ei olisi tarvinnut lainkaan käydä. Näin ei kuitenkaan ole Suomessa tapana tehdä.

Jokatapauksessa meillä on vihdoinkin mustaa valkoisella oikeusasteesta että Matti Nikin Suomessa ylläpitämä verkkosivu, joka ei sisällä lapsipornoa, ei ole ulkomainen lapsipornosivusto.

**

Perustelujen järkyttävin osa on tämä:

Kun otetaan huomioon lain tulkinnanvaraisuus, oikeudenkäynnin ei voida katsoa aiheutuneen viranomaisen virheestä. Asiassa ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Helsingin hallinto-oikeus katsoo, että lakia on tulkittava siten, että Nikin sivustoa ei saa sen nojalla sensuroida. Samalla he kuitenkin katsovat, että poliisi ei kykene tekemään tällaista tulkintaa.

Häh?

Amerikassa vaikuttava journalisti Radley Balko, jonka saattoi bongata Bullshit-sarjan rikosoikeusjaksosta, kirjoitti hiljattain samasta aiheesta:

When I’ve written about the arrests of citizens who record or photograph cops over the last couple years, I’ve repeatedly pointed out the double standard that exists when it comes to ignorance of the law. Citizens are expected to know every law. Break one, and you suffer the consequences. Ignorance is no defense, even when it comes to vague, obscure, or densely-written laws. But when law enforcement officials—the people we pay to enforce the criminal code—when they prove to be ignorant of the law, when they illegally detain, arrest, and jail someone based on a mistaken understanding of the law, they rarely if ever suffer any consequences.

Lontoontaidottomille lyhyesti että kansalaisten odotetaan kykenemään tulkitsemaan lakeja, mutta poliisien ei. Näin näyttää olevan hallinto-oikeuden ratkaisussa: poliisin ei voida odottaa pystyvän tulkitsemaan "tulkinnanvaraista" lakia.

Sama kaksoisstandardi toimii myös Suomessa, ja sen selittämiseksi minun on kerrottava anekdootti pilkkikilpailusta.

Kyläkauppiaat Veljekset Keskinen järjestivät männävuosina Miljoonapilkki -nimisen pilkkikilpailun, tarkkaan ottaen aikana 1996-2005. Keväällä 2005 Sisäasianministeriön ase- ja arpajaishallintoyksikkö kiinnostui pilkkikilpailusta ja aloitti oikeustoimet Keskisiä vastaan, koska heidän epäiltiin rikkoneen arpajaislakia.

Miljoonapilkki on pilkkikilpailu jossa Liesjärveen laskettiin kaloja, joista osassa oli "hintalappu" joka oikeutti palkintoon. Hilpeästi nimetty ase- ja arpajaisyksikkö katsoi, että tämä muutti kilpailun luonteen urheilusta arpajaisiksi, ja Keskinen vietiin käräjille.

Turun Sanomat: Käräjäoikeus hylkäsi Keskisen Miljoonapilkki-syytteen

Käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että Miljoonapilkin järjestäminen on ollut kyseisessä muodossa arpajaislain vastaista ja Keskisen oma lain tulkinta virheellistä. Samalla käräjäoikeus kuitenkin totesi, että arpajaislain sisältö on osin vaikeaselkoinen.

Lisäksi Miljoonapilkin tapahtumahistoriaan ja viranomaisten suhtautumiseen liittyi käräjäoikeuden mielestä sellaisia seikkoja, joiden vuoksi Keskisen katsottiin anteeksiannettavalla tavalla erehtyneen lain oikeasta tulkinnasta. Näillä perusteilla käräjäokeus hylkäsi syytteen arpajaisrikoksesta.

Niin ikään käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen Miljoonapilkin taloudellisen hyödyn tuomitsemisesta valtiolle. Syyttäjä vaati yhteensä 421 000 euron tuomitsemista valtiolle. Käräjäoikeuden mukaan viime vuoden Miljoonapilkki ei edes tuottanut mitään, vaan kulut olivat tuottoja suuremmat.

Kokonaisuudessaan käräjäoikeus piti Miljoonapilkkiä omanlaisenaan tapahtumakokonaisuutena. Sen mielestä oli keinotekoista nähdä tapahtuma osittain kilpailuna ja osittain arpajaisina.

Painoa annettiin myös sille, että tapahtuma oli ehditty järjestää viisi kertaa aiemmin ilman, että sen laillisuutta kyseenalaistettiin.

Virkavalta ei lannistunut; hovioikeus kumosi päätöksen ja tuomitsi Keskiset sakkoihin, ja Korkein oikeus piti hovioikeuden tuomion voimassa.

Keskisen olisi siis pitänyt pystyä tulkitsemaan lakia oikein, ja koska hänen tulkintansa osoittautui vääräksi, hänen katsottiin rikkoneen lakia ja hän joutui tapauksesta edesvastuuseen. Päätökseen jätettiin eriävä mielipide, jossa laki katsottiin niin hankalasti tulkittavaksi että Keskistä ei olisi pitänyt rankaista. Matti Nikin tapauksessa poliisin taas ei tarvitse osata tulkita lakia oikein, ja kun poliisimiehen tulkinta laista osoittautuu vääräksi, hän ei joudu tapauksesta edesvastuuseen ja Nikki joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa itse.

Voiko selvempää kaksoisstandardia enää olla? Jos tavallinen kansalainen tulkitsee lakia väärin, hän joutuu edesvastuuseen, mutta jos poliisi tekee niin, hän ei joudu. Hallinto-oikeuden päätöksessä Nikin tapauksessa on vielä se käsittämätön yksityiskohta, että vaikka hallinto-oikeus pystyi tulkitsemaan lakia, se katsoo että poliisi ei pysty siihen. Miksei?

Millä logiikalla voidaan katsoa, että lakia ammatikseen tulkitseva ja valvova poliisi ei joudu edesvastuuseen vääristä tulkinnoistaan, mutta maalikko vailla juristin koulutusta tai rikollista aietta joutuu?

Asiasta tekee vielä raskauttavamman se, että Nikin sivusto nimenomaan kritisoi poliisin toimintaa. Vaikka perustuslain 12 § säätää sananvapaudesta, kannattaa huomioida että mistään poliittisista oikeuksista perustuslaissa ei säädetä. Ainakin omasta mielestäni viranomaisten toiminnan kritisoiminen kuuluu perusoikeuksien ydinalueeseen, ja hallinto-oikeudelta on anteeksiantamatonta jättää huomioimatta sitä, että sensuroimalla Nikin sivuston poliisi kajosi hänen sananvapauteensa. Tämä tekee poliisin "tulkintavirheestä" todella raskauttavan, koska poliisi on lain vaikeaselkoisuutta hyödyntäen sensuroinut Nikin poliittisia kannanottoja ja leimannut ne lapsipornografian levittämiseksi. Voi nimittäin perustellusti kysyä olisiko poliisi ryhtynyt keksimään tällaisia "portaaliperusteluja", joita laista ei löydy, ellei Nikki olisi niin näkyvästi ja julkisesti kritisoinut poliisin toimintaa.

Hallinto-oikeus ei ottanut mitään kantaa lapsipornosensuurilain perustuslaillisuuteen tai Nikin sananvapauteen kajoamiseen, mikä on oikeastaan tyypillistä.

**

Omalla tavallaan vielä pöyristyttävämpää on se, että oikeudenkäyntikulut jäävät Nikin maksettavaksi. Miten voi puhua oikeusvaltiosta, jos viranomaiset rikkovat lakia ja kansalaisten on maksettava itse viulut jos he haluavat viranomaiset siitä tilille ja itseensä kohdistuvat pakkotoimet lopetettaviksi? Poliisi on lisännyt Nikin sivun sensuurilistalle, jolle se ei kuulu, ja Nikin on itse maksettava rahaa siitä että poliisi pakotetaan korjaamaan virheensä.

Aikaisemmin tulkittiin, että sensuroimispäätöksestä ei voi valittaa, koska se ei ole päätös. Perustelut:

Vaikkakin Nikin hallinnoiman internetsivuston saattaminen sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun poliisin ylläpitämään luetteloon on tosiasiallisesti johtanut sivustolle pääsyn estämiseen, on luettelon laatimisessa ja päivittämisessä sinänsä katsottava olevan kysymys sellaisesta poliisin virka- ja valvontatehtävien suorittamiseen kuuluvasta toimesta, johon ei laki ja sen esityöt sekä toimenpiteen luonne huomioon otettuna liity valituskelpoisen päätöksen tekemistä.

Nyt kun ollaan todettu, että päätös oli sittenkin päätös, poliisi vapautetaan vastuusta koska sen tekemä virhe ei ole virhe.

Jos syy on tosiaan se, että laki on epäselvä, niin sehän on nimenomaan lainsäätäjän vika eikä kansalaisen. Eikö silloin olisi oikeudenmukaista että valtio maksaisi viulut? Missään tilanteessa ei voi olla hyväksyttävää että kansalainen joutuu maksamaan kulut itseensä kohdistuneen vääryyden korjaamisesta.

**

Kokonaisuutena on järkyttävää että hallinto-oikeus ei ota lainkaan kantaa siihen, että Nikin sananvapautta on loukattu. Poliisi on sensuroinut kriitikkonsa tulkitsemalla lakia yli sen soveltamisalan, ja hallinto-oikeus katsoo tämän olevan virheellinen tulkinta joka ei ole virhe. Kukaan ei joudu edesvastuuseen, ja virkavirheen uhri joutuu itse maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Jos joku epäilee että lapsipornoasia ei kosketa sananvapautta yleensä, ohessa lainaus Keskusrikospoliisin lausunnosta.

Keskusrikospoliisin lausunto Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lausuntopyyntöön OM 25/41/2008, OM016:00/2009:

Mainitun kaltaiseen toistuvaan lapsipornografiasivuilla vierailemiseen liittyen on Keskusrikospoliisin käsityksen mukaan mahdollista harkita myös sitä, voitaisiinko yleissopimuksen ja työryhmämietinnön tavoitteita lasten suojelemiseksi seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä edistää säätämällä rangaistavaksi myös osallistuminen sellaiseen nettikeskusteluun, jossa suhtaudutaan ilmeisen hyväksyvästi niin sanottuun lapsiseksiin, mutta joka ei kuitenkaan täyttäisi RL 20 luvun 6 §:n 4 momentissa tarkoitettua (lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys) tai muunkaan rikoksen tunnusmerkistöä.

KRP tahtoo siis lapsipornon torjunnan varjolla kriminalisoida "ilmeisen hyväksyvän" keskustelun. Kun on nähnyt edellisen "lapsipornon ehkäisylain" sanamuodot, voi vain kuvitella minkälainen lakihirviö tuosta ehdotuksesta olisi syntynyt. Tähän kiinnitti huomiota kukapas muu kuin Matti Nikki, lapsiporno.info -saitillaan.

Hallinto-oikeus ei lainkaan huomioi sitä, että Nikin sivusto ei ole mikään kokoelma lapsipornolinkkejä vaan oikeastaan pelkkää tekstiä sisältävä asiapitoinen sivusto jossa kritisoidaan hyvinkin ankarasti ja asiallisesti viranomaisten toimenpiteitä lapsipornon torjumiseksi niiden tehottomuudesta. Tällaisen sivuston sensurointi lapsipornon levittämisenä on karkea hyökkäys sananvapautta ja poliittisia oikeuksia vastaan.

Muistutan taas vaikka pelkkää piruuttani perustuslain oikeusvaltioperiaatteesta:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Mutta mitä tapahtuu kun julkisessa toiminnassa ei noudateta lakia? Kolmen vuoden valitussotkun jälkeen asiasta saadaan vihdoin päätös, jossa todetaan että julkinen valta ei ole noudattanut lakia. Siitä ei koidu julkisen vallan käyttäjille mitään seuraamuksia, mutta vääryyden kohteeksi joutuneelle kansalaiselle lankeaa maksettavaksi tuhansien eurojen kulut. De facto järjestelmä siis rankaisee kansalaista valittamisesta ja päästää karkeasti valittajan perusoikeuksia rikkoneen virkamiehen seuraamuksista kokonaan vapaaksi.

Ehkä parhaan käsityksen sananvapauden ja perustuslain arvosta Suomessa saa siitä, että hallinto-oikeus ei edes vaivaudu kommentoimaan koko asiaa.

Miten kukaan viitsii sanoa tällaista oikeusvaltioksi?