Hyvejohtajuuden eetos

Minulta kysyttiin taannoin tämän blogin kommenteissa olinko lukenut "Hyvejohtajuus" -nimisen lafkan kirjoitusta Halla-ahon retoriikasta. Heidän webbisivulleen oli kirjoitettu "Jussi Halla-ahon radikaali retoriikka" -otsikolla ns. analyysi Halla-ahon puheista, jossa selitettiin kaikki tohtorin kannalta parhain päin ja surkuteltiin sitä, kuinka häntä tarkoituksellisesti väärinymmärretään.

Lauri Järvilehto oli vastannut kirjoitukseen korostamalla Halla-ahon retoriikan "likaisuutta", eli sen eetosta. Hyvejohtajuus.fi taas vastasi viime viikolla kirjoituksella nimeltä Politiikan retoriikka – osa 1: Halla-ahon eetos. Kirjoittajaksi on merkitty muuan Oskari Juurikkala, jota kuvataan artikkelin lopussa seuraavasti:

Kirjoittaja Oskari Juurikkala on juristi ja taloustieteilijä, joka työskentelee kouluttajana ja tutkijana ja harrastaa intohimoisesti ihmisenä olemisen ja hyvän elämän pohdiskelua.

Sinänsä mielenkiintoinen kuvaus, että Juurikkala on myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija. Verkkouutiset.fi tituleerasi häntä "Timo Soinin europolitiikan ideologiksi". Juurikkala oli mukana kirjoittamassa Soinin nimissä julkaistua mielipidekirjoitusta Wall Street Journaliin. Hyvejohtajuus.fi:n sivuilla ei kuitenkaan ole sanaakaan Juurikkalan siteistä perussuomalaisiin, ja hän esiintyy ikään kuin puolueettomana asiantuntijana, joka arvioi ulkopuolisena Halla-ahon kirjoituksia.

Siihen nähden että Juurikkala toimii perussuomalaisissa, ei ole yllättävää että hän kirjoituksessa korostaa sitä, kuinka "kriittisesti ja suorastaan ivallisesti" media Halla-ahoa kuulemma kohtelee, ja jopa toistaa Halla-ahon omia valituksia siitä, että "hänestä otetut kuvat näyttävät jopa tietoisen omituisilta ja epäystävällisiltä". Jälkimmäinen väite on lähinnä huvittava. Juurikkalan tekstin kysymys on:

Millainen on siis Jussi Halla-ahon eetos, eli miten uskottavan ja luotettavan vaikutelman hän itsestään antaa?

Sanoisin ihan lonkalta, että ihminen joka työskentelee Halla-ahon eduskuntaryhmän palveluksessa on jäävi arvioimaan tätä. Se, että hän julkaisee omissa nimissään arvioita Halla-ahon luotettavuudesta ja eetoksesta, mitenkään myöntämättä sidonnaisuuksiaan, on suorastaan törkeän epärehellistä toimintaa, niin kirjoittajalta kuin julkaisijaltakin. Eivät nämä Juurikkalan sidonnaisuudet mitään valtionsalaisuuksia ole, kun hän linkittämässäni Verkkouutisten artikkelissa aivan avoimesti kertoo niistä. On vaikea kuvitella että toisen verkkojulkaisun toimittajat olisivat muka niistä tietämättömiä.

Millaista eetosta se edustaa, että puolueen eduskuntaryhmän neuvonantaja esiintyy muka riippumattomana asiantuntijana arvioimassa saman puolueen kansanedustajan kielenkäyttöä, ja toistaa omana "analyysinaan" edustajan omia kantoja? Ehkä Hyvejohtajuuden hyveisiin ei kuulu rehellisyys, vai onko kyseessä jonkinlainen perussuomalaisten bulvaanijärjestö, joka pyrkii julkaisemaan myönteisiä arvioita oman puolueen näkyvistä edustajista ikään kuin puolueettoman analyysin varjolla? Oli syy mikä tahansa, niin tällaisista sidonnaisuuksista vaikenevalla puljulla ei ole mitään asiaa käyttää nimessään sanaa "hyve".

Että sellaista hyvejohtajuutta olisi tarjolla. Caveat emptor!