Sotilasjuntta

Juntan jäljillä

Kansanedustaja ja slaavilaisen filologian tohtori on taas otsikoissa.

HS: Halla-aho: Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) kirjoitti keskiviikkona Facebook-sivuillaan, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, koska talouskriisiä ei voi ratkaista demokratian keinoin.

"Yksinkertainen tosiasiahan on, että demokratia (= vaalit) estää mitä tahansa poliittista hallitusta ryhtymästä mihinkään sellaisiin toimiin, joilla *oikeasti* olisi mitään vaikutusta Kreikan konkurssitalouteen", Halla-aho kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

"Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoijat kuriin panssarivaunuilla", Halla-aho kirjoittaa.

Onhan niistä vaaleista jo aikaa. Luulisi että Halla-ahollekin olisi jo valjennut ettei hän enää ole näsäviisas bloggaaja vaan kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja, joka ei enää voi sanoa mitä sylki suuhun tuo. Aiemmin saimme tietää, että kaupunginvaltuustossa Halla-aho ei vaivautunut tekemään oikeastaan mitään. Lieneekö hän edes käynyt eduskunnassa, kun ei ilmeisesti ole huomannut edustavansa populistista EU-kriittistä puoluetta. Ei ehkä pitäisi yllättyä jos anti-EU -populistit hermostuvat siitä, että joku ehdottaa EU:ta vastustavien mielenosoittajien jyräämistä panssarivaunuilla.

Halla-ahon touhu on jo ikävystyttävän kaavamaista. Erittelen kaavan tässä, ettei enää jatkossa tarvitse.

1) provosoiva lausunto
2) muka-anteeksipyyntö

Vaiheessa 2 ei siis itseasiassa peräännytä provosoivasta lausunnosta tai todella pyydetä sitä anteeksi, vaan valitellaan että ihmiset eivät "ymmärrä".

Myöhemmin Halla-aho poisti kirjoituksen sivuiltaan.

"Tiedoksi, että en oikeasti kannata sotilasjunttaa Kreikkaan. Tarkoitus oli, omassa tyylilajissani, huomauttaa, että demokratiassa on vaikea toteuttaa ikäviä ja kansan vastustamia päätöksiä, vaikka ne olisivat välttämättömiä. Useimmat varmaan ymmärsivät viestin, mutta koska siihen oli helppo tarttua, sen julkaiseminen osoitti huonoa harkintaa, ja siksi olen poistanut sen", Halla-aho kirjoitti iltapäivällä.

Ka.

**

Toisen vaiheen kanssa tapahtuu miltei samanaikaisesti:

3) median syyttäminen vääristelystä

Halla-ahon apologetiikka alkoikin heti seuraavana päivänä.

HS: Timo Soini: "Nyt katsotaan, miten ryhmässä ollaan"

"Toivoisin ennen kaikkea, että jos ryhmä ryhtyy kurinpidollisiin toimenpiteisiin, ne annettaisiin seurauksena siitä, mitä olen oikeasti sanonut eikä mitä lehdet väittävät minun sanoneen", Halla-aho sanoi.

Hän ei täsmentänyt, miten hänen kirjoitustaan on vääristelty. Useimmat lehdet kopioivat sen sellaisenaan hänen Facebook-sivultaan.

Huomautin aiemminkin, että siinä on jotakin tuttua kun silmälasipäinen, jotenkin naurettavan oloinen poliitikko jatkuvasti inisee mediapelistä. Halla-aho ansaitsee kuitenkin toiminnastaan suuren kiitoksen: ilman hänen valppauttaan, emme lainkaan tajuaisi kuinka sikamaisella tavalla media vääristelee poliitikkojen sanomisia lainaamalla niitä suoraan. Halla-aho on kokenut tällaista törkeyttä aiemminkin:

AL: Puheenaihe: Jungnerille uhattiin lähettää ”viritetty lannoitepaketti”

Kansanedustaja Jussi-Halla-aho (ps), haluaisin puhua Mikael Jungnerin vaatimuksesta, että hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikkaasi tulisi harkita.

– Minulla ei ole teille mitään kommentoitavaa.

Minkä vuoksi ei ole?

– En viitsi sen kummemmin puhua, koska teillä on ikävä tapa painaa nämä keskustelut sellaisenaan lehteen ja se on hiukan ärsyttävä tapa.

Jos olisin Jon Stewart, niin kuinka paljon riemua saisinkaan tästä irti. "Yeah! Stick it to them! Directly quoting you? The bastards!" On tietenkin journalistisen vääristelyn ja hirmutekojen huippu lainata poliitikkojen puheita sellaisinaan.

Tutkija Ville Pernaa kommentoi perussuomalaisten viime aikojen tohelointeja Hesarille:

HS: Tutkija: Kokemattomat perussuomalaiset ovat helppoja maaleja

"Kyse on siitä, että perussuomalaiset saavat nyt maistaa politiikan kovaa arkea. Uudet edustajat eivät ole enää samanmielisten keskuudessa. Heidän lausuntonsa ovat yhtäältä ajattelemattomia ja helppoja maaleja vastustajille. Toisaalta lausuntoihin tartutaan helposti, koska perussuomalaisten gallup-suosio on korkealla", Pernaa tulkitsee.

Olen yllättäen Hesarin ensimmäisen kommentoijan kanssa samaa mieltä. Ei tässä ole kysymys kokemattomuudesta; muutenhan lukisimme samanlaisia otsikoita neljän vuoden välein kaikista uusista kansanedustajista. Wikipedian mukaan viime vaaleissa valittiin jopa 65 uutta kansanedustajaa, mutta heistä vain muutama on löytänyt itsensä tällaisista otsikoista. Tai no, oikeastaan vain kaksi.

Se missä Pernaa on selkeästi oikeassa on se, että ilmeisesti Halla-aho ei vieläkään ymmärrä ettei hän enää kirjoita vain samanmieliselle yleisölle joka on voidellut hänet Mestariksi. Mielipiteet Halla-ahosta eriävät voimakkaasti pitkälti juuri siksi, että häntä sympatisoivat tulkitsvat kaikki hänen sanomisensa aina parhaan kautta. Useimmissa Halla-ahon puolustuspuheissa oletetaan, että hän esimerkiksi a priori ei voi olla rasisti, joten jos hän sanoo jotain rasistiselta kuulostavaa, hän ei voi tarkoittaa sitä. Mestarikultin jäsenten viimeinen puolustus on aina huumori: jos mikään muu ei auta, niin kyseessä oli vitsi. Aina.

Kun fanit vääntävät itsensä vaikka umpisolmuun selittääkseen kaikki Halla-ahon tekstit parhain päin, hän voi kirjoittaa melkein mitä tahansa. Mestarin julkisista itkuraivareista on tullut selväksi että hän suorastaan odottaa tällaista kohtelua, ja raivostuu kun joku kehtaa lukea hänen tekstiään sellaisena kuin se on kirjoitettu eikä hommalaisten mestarilasien läpi.

En tiedä miten Halla-aho haluaisi median uutisoivan näitä hänen tempauksiaan. "Mestari sivaltaa: Nerokkaan ironinen kannanotto Kreikan talouskriisiin". Good luck.

**

Mutta jatketaan. Mediapelisyytöksiä seuraa vaihe neljä:

4) järjettömät vastasyytökset

Löytyy.

HS: Timo Soini: "Nyt katsotaan, miten ryhmässä ollaan"

Halla-ahon mukaan hän on "oikeasti" sanonut, että poliittinen paine estää Kreikan hallitusta tekemästä sellaisia toimia, joilla taloutta voitaisiin tehokkaasti tasapainottaa.

"Jotta toimet voitaisiin runnoa läpi, siihen tarvittaisiin diktatorinen hallitus, jonka ei tarvitse välittää vaaleista. Tämä on tosiasia, tämän on sanonut muun muassa EU-komissaari Günther Oettinger, ja Osmo Soininvaara on kirjoittanut tästä pari viikkoa sitten", Halla-aho sanoo.

Omien mielipiteiden väittäminen tosiasioiksi on tälle osastolle ihan normaalia meininkiä, mutta siihen nähden kuinka helposti Halla-aholta menee vati nurin jos häntä lainataan "väärin", odottaisi hänen itsensä vähän katsovan mitä väittää muiden sanoneen. Mutta ei.

Osmo Soininvaara sanoi blogissaan 31.8. seuraavasti:

Kreikalla on edessään niin raju vyönkiristys, että voidaan jopa kysyä, kestääkö Kreikan demokratia, vai palaako maa sotilashallitukseen. Yhteiskunnallisen luottamuksen taso on maassa kovin matala.

Vaan mitä sanoi Saksan EU-komissaari Oettinger?

Globe and Mail: With Greece at the brink of insolvency, Germany balks

Berlin has chosen this awkward moment to become embroiled in a highly charged political crisis over its response.

The shift was signalled on Friday, when Gunther Oettinger, the top German representative in the European Union, proposed that a bureaucratic invasion force be sent from Brussels to Greece to seize the struggling country’s assets “without regard to resistance.” (Mr. Oettinger also suggested that Greece and other debtors be forced to fly their flags at half-mast in Brussels.) Berlin papers characterized the proposal as a UN-style “blue helmet” operation; Greeks likened it to Germany’s Second World War invasion.

Oettinger ei ole missään sanonut että Kreikkaan tarvitaan diktatorinen hallitus. Puheet "sinikypärien" lähettämisestä Kreikkaan olivat muiden medioiden kommentteja, ei Oettingerin sanomisia. Oettingerin idea Kreikan EU-haltuunotosta on vastenmielinen, mutta eri asia kuin sotilasdiktatuuri.

Kumpikaan noista lausunnoista ei vertaudu Halla-ahon hätkähdyttävän typerään sotilasdiktatuuriheittoon millään tavalla. Mestarin modus operandiin kuitenkin tuntuu pysyvästi kuuluvan "no mut ku noiki sano et". Tässä vaiheessa mestarikultti revittelee mahdollisimman paljon sitä, mitä muut ovat muka sanoneet, ja kuinka se että vain Halla-ahosta uutisoidaan, kiistatta todistaa kauhistuttavan punavihreän mediasalaliiton olemassaolon. Hirveä itkeminen median persuvihasta jatkuu.

Sivumennen sanoen, mukana myös usenetistä tuttu "lurkers support me in e-mail" -peliliike:

Omasta ryhmästä Halla-aho kertoo saaneensa runsaasti tuen ilmaisuja.

**

Sama kaava käydään joka kerta läpi:

1) provosoiva lausunto
2) muka-anteeksipyyntö
3) median syyttäminen vääristelystä
4) järjettömät vastasyytökset

Täsmälleen samalla rutiinilla hoidettiin aikoinaan mm. raiskauskommenttikohu ja Breivik-kommentointi. Samat neljä vaihetta, joka kerta; "lol provo", "no enhän minä nyt tarkoittanut te ette ymmärrä", "media vääristelee", "mutku odeki sano". Tätä touhua luonnehdittiin eräässä blogissa ihan hyvin:

Jussi Halla-aho on teinipissis

Läbäl. Ei ees kännis, mut läbäl. Yhyy, kukaan ei ymmärrä. Olen väärinymmärretty nero. En tarkoittanut sanoa suoraan sitä, mitä tarkoitin. Antakaa pliis anteeksi, mä parannan tapani.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja kuulostaa samalta kuin meikä 14-vuotiaana. Sillä erotuksella, että jo 14-vuotiaana (yltiöpäisestä shokeeraushalustani huolimatta) arvostin kansanvallan aika isosti sotilasjuntan yli.

Ja ymmärsin ironian päälle.

Erityiset propsit tästä:

Mitä tulee ironia-korttiin, niin koko ironia-sana on perseraiskattu. (Pahoittelen raffia ilmausta, mutta mikään muu ei kuvaa sanan härskiä väärinkäyttöä yhtä osuvasti.) Nykyisin se nimittäin tuntuu tarkoittavan kaikkea muuta kuin nerokasta ivailua. Tällaiset hyytelöselkärankaiset kuten Halla-aho tarkoittavat sillä, etteivät todellakaan aio ottaa vastuuta sanomisistaan, mikä tietysti on ihan ymmärrettävää, koska heissä ei ole miestä siihen.

Perushommalaisten kielenkäytössä ironia tarkoittaa jotakuinkin: muut eivät ole samaa mieltä kanssamme ja se tuntuu meistä ikävältä, muttemme valitettavasti osaa argumentoida tämän paremmin.

Miten sitä enää paremmin sanoisi.

Koko tämän naurettavan näytelmän tarkoitus on yksinkertaisesti varmistaa ettei Halla-aho koskaan joutuisi vastaamaan puheistaan. Hänen täytyy saada sanoa mitä tahansa, ja kukaan ei ilmeisesti saisi reagoida siihen tai edes kertoa hänen niin sanoneen.

**

Minulle sananvapaus on helvetin tärkeä asia. Siksi minua risookin se, että Halla-ahon idiotismille löytyy puolustajia "sananvapauden" nimissä. Ei sananvapaus tarkoita sitä, että kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa paitsi kommentoida toisten puheita. Jos demokraattisesti valitut kansanedustajat avoimesti halveksuvat demokratiaa, niin sananvapautta on nimenomaan se, että siitä keskustellaan julkisesti. Mistään persuvainostakaan ei kannata itkeä; olen melko varma että jos minkä tahansa puolueen kansanedustaja puhuu sotilasjuntista ja varmistimien poistamisesta, se ylittää uutiskynnyksen.

Täällä on tullut jo aiemmin todettua, että ainoa sananvapaus josta Halla-aho välittää on hänen omansa. Sama pätee koko mestarikulttiin ja sen hyödyllisiin idiootteihin. Olemme jo vuosia joutuneet kuuntelemaan itkuvirttä siitä, kuinka Suomessa ei muka saa keskustella maahanmuutosta. Se keskustelu, jota hommalaiset kaipaavat, on sellaista keskustelua jossa he puhuvat ja muut ovat hiljaa. Nythän Halla-ahon ajatuksista keskustellaan julkisesti, mutta kun se onkin sellaista keskustelua missä vastapuolikin puhuu eikä pelkkää Homman selkääntaputtelua, Mestarin legendaarinen retoriikka typistyy itkusilmäiseksi kameraan tuijottamiseksi Hesarin videolla.

Hädin tuskin tämän kirjoitettuani julkaisi tässä blogissa aiemminkin käsitelty professori Timo Vihavainen katkeran avautumisen siitä, kuinka Halla-ahon sananvapautta törkeästi rajoitetaan.

Vihavainenhan väitti pari vuotta sitten Hesarissa, että Venäjällä vallitsee sananvapaus ja siellä saa vapaasti keskustella, mutta Suomessa ei. Jos tutustuu Vihavaisen ajatuksiin (esim. täällä), niin käy selväksi mitä hän tarkoittaa: Venäjällä saa rauhassa esittää törkeän rasistisia ajatuksia rotuerottelusta, länsimaiden uppoamisesta ja muutenkin puhua läpiä päänsä, kunhan muistaa asianmukaisesti fanittaa Venäjää ja venäläisyyttä. Suomessa taas samanlaisista mielipiteistä seuraa aika äkkiä se, että joku on julkisesti eri mieltä, mikä Vihavaisesta on sananvapauden loukkaamista.

En malta olla lainaamatta itseäni:

Näille ihmisille keskustelu ei tarkoita sitä, että heillä on vapaus esittää mielipiteensä ja muilla on vapaus esittä omansa. Näinhän tästäkin aiheesta nyt tehdään, mutta silti he väittävät ettei tästä "saa keskustella". Heille keskustelu tarkoittaa sitä, että kaikkien täytyy olla heidän kanssaan samaa mieltä. Niin kauan kuin jotkut sivistymättömät kehtaavat olla eri mieltä "totuudenpuhujien" kanssa, niin Vihavaisen ja muiden mielestä "ei saa keskustella".

Halla-ahon ja hänen uskolliseksi koirakseen ryhtyneen Vihavaisen käsitys keskustelusta on nimenomaan tämä: heillä on oltava rajaton oikeus puhua, mutta kenelläkään ei ole oikeutta kommentoida. "Keskustelu" tarkoittaa siis, että Mestari puhuu ja kansa kuuntelee.

Kun sananvapauden nimissä vaaditaan, että poliitikon sanomisia ei saa raportoida tai kommentoida, käytetään todella kummallista sananvapauden määritelmää.

Vihavaisen sananvapauden puolustus näyttäytyy erityisen oudossa valossa kun muistamme, että viime vuoden puolella hän vaati viranomaisia puuttumaan oikeussosiologian desantti Johan Bäckmanin puheisiin Suomesta (US). Sellainen sananvapauden määritelmä, jossa valtion tulee puuttua tiettyihin mielipiteisiin mutta media ei saa edes kommentoida toisia, ei ole niinkään kummallinen kuin totalitaarinen. Kaikilla on sananvapaus, mutta toisten sana näyttää venäjäntutkimuksen professorille olevan vapaampi kuin toisten.

**

Lausuin julki oman kantani Halla-aho -ilmiöön kaksi vuotta sitten:

Halla-aho todistaa kokoajan että paras lääke häntä vastaan on nimenomaan julkisuus. Niin kauan kun arvon tohtori oli pelkkä "tuntematon bloggaaja", kaikki sujui vielä hyvin, mutta julkisuuden valokeila on saanut hänet pauhaamaan marttyyriudesta ja salaliitoista.

Annetaan Halla-aholle lisää julkisuutta! Jos tässä ei olisi pohjimmiltaan kysymys niin vakavasta asiasta, tämä olisi suorastaan hauskaa.

Kreikan tapauksessa voi jo sanoa, että koska Halla-aho tuskin voi mitenkään myötävaikuttaa sotilasvallankaappauksen tapahtumiseen Kreikassa, tämä on todellakin hauskaa. Ja seurauksiakin tulee:

HS: Jussi Halla-aho erotettiin eduskuntaryhmästä kahdeksi viikoksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on erottanut Jussi Halla-ahon ryhmästä kahdeksi viikoksi.

Eduskuntaryhmä päätti kurinpitotoimesta kello 14.30 alkaneessa kokouksessaan.

Puheenjohtaja Timo Soini kertoi eilen, että aikoo esittää Halla-ahon erottamista eduskuntaryhmästä kuukauden ajaksi.

Katson että Halla-ahon toilailut eduskunnassa todistavat ainakin toistaiseksi että olin oikeassa. Mestarin näsäviisastelu ja saivartelu ovat mestarikultille nektaria, mutta muulle maailmalle Halla-ahon narrikomedia alkaa olla vanha vitsi. Annetaan Halla-ahon ihmeessä jatkaa lapsellista julkisuusstrategiaansa: parhaat perustelut sille miksi Eiran führeriä ei kannata päästää vallankahvaan tarjoaa hän itse.

Lainaaminen on rikos, eli Kaisa Rastimo iskee jälleen

Viime eduskuntavaalien alla piraatteja ja muitakin ilahduttanut ex-vihreä (nyk. SDP) kukkahattutäti Kaisa Rastimo ratsastaa taas. Kirjoitin tuossa jälkimmäisenä linkitetyssä tekstissäni hänen tekemästään rikosilmoituksesta Piraattipuolueen Janne Paalijärvestä. Pidin rikosilmoitusta silloin häikäisevän typeränä, eikä mielipiteeni asiasta ole muuttunut. Viime viikolla kuului kuitenkin kummia:

Janne Paalijärvi: Sain kunnianloukkaustuomion nettikeskustelusta

Nyt se on sitten tapahtunut. Sain tuomion kunnianloukkauksesta. Ihan van siksi, että kirjoitin nettiin kritiikin, jonka kohteena on SDP:n kaupunginvaltuutettu, elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo.

Käräjäoikeuden tuomion asiasta saa lukea täältä. Tuomiota tärähti 21 päiväsakkoa sekä todistelukustannukset ja Rastimon oikeudenkäyntikulut.

Tämä Espoon käräjäoikeuden jakama tuomio on mielestäni järkyttävä ja täysin epäoikeudenmukainen. Se on myös potentiaalisesti suorastaan kauhistuttava ennakkotapaus. Asian erittelemiseksi kunnolla se on syytä ensin huolella pohjustaa. Sanon myös näin alussa suoraan, että vaikka tässä tekstissä harjoitetaan juridista päättelyä ja sen sellaista, niin en ole juristi. Pyydän myös etukäteen anteeksi jos teksti paikoin toistaa itseään; se on julkaistu ikään kuin toimittamatta.

**

Kertailin tosiaan Rastimon aikaisempia edesottamuksia jo aiemmin. Todettakoon lyhyesti, että hän aiheutti kukkahattutäteilyllään laajasti suuttumusta ja epätoivoa. Legendaariseksi nousi Rastimon raivokohtaus torrent-sivustosta, jossa tarjottiin ladattavaksi hänen Myrsky -elokuvaansa. Rastimo ei lainkaan ymmärtänyt, että kyseessä oli huijaus. Torrent-sivuilla kun saatetaan tarjota ladattavaksi vaikka mitä fiktiivisiä tiedostoja.

Tämän esittelemiseksi joku tekaisi linkin torrentiin, jossa annettiin ymmärtää että sieltä saisi ladata "Myrskyn ohjaajan" tekemän lapsipornoelokuvan. Jokainen internetistä mitään ymmärtävä käsitti, ettei tällaista elokuvaa ole olemassa. Linkin tarkoituksena oli nimenomaan esitellä sitä, että tällaisia linkkejä olemattomiin aineistoihin voidaan tekaista ihan minkälaisia tahansa. Rastimolta tämä meni täysin ohi, ja hän riehui asiasta Espoon Vihreiden sähköpostilistalla. Sivumennen sanoen, Espoon Vihreiden sähköpostilistalle saa liittyä kuka tahansa, ja sille lähetettyihin viesteihin pääsevät käsiksi myös ei-jäsenet. Siispä Rastimon riehuminen oli pian koko kansan luettavana.

Nyt tapahtuu rikos. Piraattipuolueen tiedottaja ja puoluehallituksen jäsen Janne Paalijärvi kirjoittaa kuvalauta.fi:n keskusteluun viestin, jossa lainaa Rastimon viestiä. Viesti löytyy täältä, ja siinä lukee näin:

[linkki]
"Minä koen tämän kunnianloukkaukseksi. Myös kaikki työkaverini olivat siitä tänään tosi järkyttyneitä. Siinähän mainostetaan, että minun ohjaamaani uutta lapsipornovideota. Eli kyseessä on minuun kohdistunut valheellinen väite. Jos netti olisi täysin vapaa, minua olisi vielä helpompi järkyttää sillä, että linkin takana löytyisi oikea lapsipornovideo. Mielenterveyttäni voisi vahingoittaa myös sillä, että linkin takana löytyisi manipoloitu kuva lapsestani, joka olisi laitettu esim. roikkumaan hirsipuuhun. Ja kiusanteon tekijää ei voisi jäljittää, mikä houkuttelee uusiin kiusauksiin. Kaikkea tätä 'kivaa lähimmäiselle' on mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa, jos internet on täysin vapaa. Tätäkö vihreät oikeasti haluavat?"

Nauraisin, jos tilanne ei oikeasti olisi niin vakava. Perinteisten puolueiden sisällä on suuria nykymuotoisen vapaan internetin vastaisia voimia. Muistakaa äänestää ensi vaaleissa oikein. Tai muistakaa edes äänestää.

Kohdan [linkki] tilalla oli hyperlinkki mainittuun tekaistuun torrent-sivustoon, jossa "mainostettiin" olematonta pornovideota.

Espoon käräjäoikeus on 6.9.2011 katsonut että tämän viestin julkaiseminen oli rikos.

**

Käräjäoikeuden perustelut ovat käsittämättömiä. Lainaan:

Kunnianloukkauksen tunnusmerkistön voi täyttää myös valheellisen tiedon tai vihjauksen levittäminen eteenpäin. Käräjäoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevan linkin tekstin sisältö koskee vakavaa rikoslaissa rangaistavaksi säädettyä tekoa ja on siten erityisen loukkaava. Teksti on siten sisältänyt Rastimosta Myrsky -elokuvan ohjaajana valheellisen tiedon tai vihjauksen. Asiassa ei ole ilmennyt, että Rastimo olisi suostunut siihen, että linkki saatetaan sähköpostitse käytävää keskustelua laajemmalle, kuten avoimelle internet-sivulle.

Paalijärven on täytynyt käsittää, että jo itsekin valheelliseksi tietämänsä tiedon tai vihjauksen enempi julkisuus on omiaan aiheuttamaan lisävahinkoa tai kärsimystä Rastimolle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, etenkin kun Rastimo on omassa viestissään nimenomaan ilmoittanut kokevansa linkin tekstin kunnianloukkaukseksi. Vaikka Rastimo itse on Vihreiden sähköpostiketjussa halunnut keskustella omalle kohdalleen sattuneesta loukkauksesta, ei tämä ole antanut Paalijärvelle oikeutta saattaa loukkaavaa tekstiä laajemmalle yleisölle.

Katsotaan tietenkin ensin lakia.

Finlex: Rikoslaki

9 § (9.6.2000/531)
Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Minä maallikkona tulkitsen, että kunnianloukkaus koostuu kahdesta asiasta: ensinnäkin esitetään valheellinen tieto tai vihjaus, ja toiseksi se esitetään tietyllä tavalla. Jos katsotte ylempänä lainaamaani Paalijärven viestiä, hän lainaa siinä Rastimon sähköpostista seuraavan osan:

Siinähän mainostetaan, että minun ohjaamaani uutta lapsipornovideota. Eli kyseessä on minuun kohdistunut valheellinen väite.

Efektit minun. Paalijärven viestistä käy ilmi, että väite on valheellinen, eli että linkin takana muka oleva lapsipornovideo ei ole Kaisa Rastimon ohjaama.

Rautalankaa vääntäen Paalijärvi on siis levittänyt "tietoa tai vihjausta", joka on hyvinkin valheellinen ja loukkaava, eli väitettä että Rastimo olisi ohjannut lapsipornovideon. Jos Paalijärvi olisi tosiaan tehnyt vain tämän, hyväksyisin tuomion lainmukaisena.

Kun kuitenkin samasta viestistä käy ilmi, että väite ei ole tosi, niin tuomio on käsittämätön. Paalijärvi on levittänyt loukkaavaa väitettä ja samalla tekstiä, josta käy ilmi että se ei pidä paikkansa. Käräjäoikeus ei huomioi tätä perusteluissaan lainkaan, vaan käyttäytyy ikään kuin Paalijärvi olisi pelkästään levittänyt linkkiä ("väitettä") sellaisenaan. Väite on siis tuomittu ottamatta lainkaan huomioon asiayhteyttä jossa se on esitetty. Käräjäoikeuden perusteluissa jopa huomioidaan se, että Paalijärvi on tiennyt väitteen valheelliseksi, mutta ei sitä että hänen lainaamassaan tekstissä myös sanotaan niin.

Viime vuoden elokuussa Uusi Suomi uutisoi Rastimon rikosilmoituksesta seuraavasti:

Uusi Suomi: Rikkooko tämä nettipaljastus lakia?

Rastimo hermostui siitä, että verkkokeskustelussa joku oli luonut torrent-osoitteen, jonka nimessä väitetään Rastimon tehneen uuden lapsipornoelokuvan.

Huomatkaa, että Uusi Suomi siis levittää tätä valheellista väitettä, että Rastimo olisi tehnyt "uuden lapsipornoelokuvan". Oikein v*ttumainen ihminen voisi jopa kysyä, että tarkoittaako "uusi lapsipornoelokuva" että Rastimo on tehnyt sellaisen aikaisemminkin? Uuden Suomen jutussa ei myöskään suoraan sanota, että väite on valheellinen.

Tällä ei kuitenkaan ole mitään väliä, koska Espoon käräjäoikeus on jo tuominnut Paalijärven huomioimatta lainkaan asiayhteyttä. Vaikka Uuden Suomen jutussa selitettäisiin juurta jaksaen että väite ei ole totta, Rastimo ei ole tehnyt lapsipornoelokuvaa, sillä ei olisi mitään väliä, koska Espoon käräjäoikeuden logiikalla pelkästä väitteen toistamisesta, missä asiayhteydessä tai millä tavalla tahansa, tulee tuomita kunnianloukkauksesta.

Eikö käräjäoikeuden logiikalla tuo Uuden Suomen uutinen, tämä blogimerkintä, tai ylipäänsä mikään instanssi jossa mainitaan ko. väite missä tahansa asiayhteydessä, ole Kaisa Rastimoon kohdistuva kunnianloukkaus, josta tulee tuomita sakkoihin?

Tällaisella päätöksellä voi olla valtavia vaikutuksia sananvapauteen. Otan esimerkin. Blogiani tai yleensäkin sananvapauden ihmeellisyyttä Suomessa seuraavat tietänevät, että trolli Seppo Lehto on tuomittu vankeuteen tehtailemistaan valeblogeista.

Kun kirjoitin Sepon tuomiosta aiemmin, esitin että tuomio on monestakin syystä epäoikeudenmukainen. Yksi perusteluni on, että kukaan ihminen ei voi erehtyä luulemaan Sepon valeblogeja todellisten henkilöiden vakavasti tehdyiksi blogeiksi. Linkittäisin mielelläni tästä esimerkkiin Sepon valeblogeista, jos niitä vielä netissä kummittelee, mutta tuon Espoon käräjäoikeuden päätöksen jälkeen en viitsi. Heidän logiikallaan nimittäin Sepon valeblogiin linkittäminen, vaikka kuinka tekisin selväksi että kyseessä on valeblogi, joka ei todellakaan ole siinä nimetyn henkilön todella pitämä blogi, on rikos.

**

Sivumennen sanoen, minusta kunnianloukkaukseen pitäisi sisältyä jonkinlainen uskottavuuspykälä. Eihän kukaan ole tietääkseni haastanut esim. David Ickeä oikeuteen, vaikka hän on väittänyt erinäisten julkisuuden henkilöiden olevan pahansuopia liskoihmisiä, esim. Englannin kuningattaren, Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin sekä kantrimuusikko Kris Kristoffersonin (?!). Syy on selvä: eihän kukaan täysijärkinen ihminen pidä Icken väitteitä uskottavina. Jos pitää, niin korkeintaan omaa kunniaan he siinä loukkaavat.

Minusta tätä tulisi harkita kunnianloukkauksen kriteeriksi: väitteen on oltava edes jollakin tavalla uskottava. Minusta Sepon tehtailemat valeblogit eivät olleet lainkaan uskottavia, ja minun on myös vaikea uskoa väitettä että suositun lastenelokuvan ohjaaja olisi muka ohjannut ja omalla nimellään julkaissut lapsipornoa. Väite on suurin piirtein yhtä uskottava kun jos kävelisin poliisiasemalle ja sanoisin nimekseni Osama bin Laden. Mutta kun laissa ei tällaista pykälää ole, niin tämä nyt ei varsinaisesti liity käsillä olevaan aiheeseen.

**

Pitäisi olla päivänselvää että kunnianloukkauksen kriteerit täyttyvät vain, jos väärää tietoa levitetään loukkaavalla tavalla. Kun Paalijärven viestistä on käynyt selvästi ilmi, että väite on valheellinen, hän ei ole levittänyt linkkiä "siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa". Rastimon omat mielipiteet ja käytös saattavat toki aiheuttaa häneen kohdistuvaa halveksuntaa, mutta ne ovat hänen todellisia mielipiteitään ja tekojaan.

Käräjäoikeus ei kuitenkaan ole ratkaisussaan lainkaan välittänyt tavasta, jolla loukkaavaa tietoa on levitetty, mukaanlukien siitä että mukana olleesta lainauksesta käy selvästi ilmi että tieto on väärä. Rautalangasta siis, jos Paalijärven viestin lukee, ei jää sellaista käsitystä, että Paalijärvi väittäisi Rastimon todella tehneen kyseisen pornovideon.

Jos valheellisiin, loukkaaviin väitteisiin, jotka itsessään täyttävät kunnianloukkauksen tunnusmerkit, ei saa viitata vaikka tekisi selväksi että ne ovat valheellista, ollaan kriminalisoitu niistä keskustelu. Espoon käräjäoikeuden käyttämällä logiikallahan kukaan ei saisi kertoa mistä Paalijärvi on tuomittu, koska he levittävät samalla valheellista väitettä! Rastimo voisi siis halutessaan haastaa oikeuteen kaikki mediat, jotka ovat uutisoineet tapausta, ja kaikki bloggarit jotka siitä kirjoittavat, koska koko asian mainitseminen, missä asiayhteydessä tahansa, on kunnianloukkaus.

Tuomitseekohan käräjäoikeus itse itsensä omasta päätöslauselmastaan, koska siinäkin toistuu väite, että Kaisa Rastimo on ohjannut lapsipornovideon?

Jos tällainen päätös pidettäisiin voimassa ylemmissä oikeusasteissa, sillä olisi valtava vaikutus sananvapauteen. Jos väitteeseen viittamiinen missä tahansa asiayhteydessä, vaikka kuinka tehtäisiin selväksi että se ei ole totta, on rikos, on mahdotonta keskustella tietyistä rikoksista. Ihmettelin jo ajat sitten kirjoittaessani nettirasismista:

Joudun nyt sikäli mielenkiintoiseen asemaan, että aion alla lainata tekstiä, jonka aiempi "julkaisija" tuomittiin kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Koska minäkin nyt ikään kuin julkaisen tämän tekstin, syyllistynkö samaan rikokseen? Toisaalta tavoitteeni tässä kirjoituksessa on eksplisiitisen antirasistinen. Saako kiellettyä tekstiä lainata kritiikkitarkoituksissa vai ei? Tässä sivupolkuna pieni esimerkki ongelmista, joita sananvapauden rajoittaminen tuottaa. Minä rehellisesti en tiedä mikä tämän blogikirjoituksen juridinen status on. Lieneekö tekstiin sallittua linkittää? Suomen poliisi on katsonut aiemman lapsipornojutun yhteydessä, että materiaaliin linkittäminen on sama kuin sen levittäminen. Sen tulkinnan mukaan syyllistyn nyt rikokseen. Ehkä.

Sanoisin että Paalijärven tapauksen laintulkinnan nojalla syyllistyin selvästi rikokseen lainaamalla tekstiä. Pelkkä sen mainitseminenkin olisi riittänyt. Tämä on keskustelun kriminalisointia.

**

Olen usein ihmetellyt toimiiko Suomen ns. oikeusvaltio tosiaan niin, että eri oikeusasteet voivat tulkita lakia käytännössä mielivaltaisesti. Nähdäkseni tässä tapauksessa kunnianloukkauksen määritelmää on sovellettu puoleentiehen, esitetyn "väitteen" (linkin) asiayhteys on jätetty kokonan huomioimatta, ja on sanomattakin selvää että tapauksen sananvapausulottuvuutta ei ole mitenkään huomioitu.

On myös tylyä lukea viimeinen kappale Paalijärven omasta blogitekstistä aiheesta:

Jatkosta sen verran, että ilmoitimme juuri käräjäoikeudelle tyytymättömyytemme tuomioon. Tämän jälkeen pohdin, onko minulla oikeasti varallisuutta viedä asiaa eteenpäin, sillä vaarana on, että hovioikeudestakin saattaa tulla langettava tuomio. Jään tuumaustauolle miettimään asiaa.

Käräjäoikeudelta maksettavaa tärähti jo kolmisen sataa euroa. Paljonko olisivat todistelukulut ja Rastimon ynnä muiden oikeudenkäyntikulut hovissa? Itse kukin voi miettiä ottaisiko tuollaisen kannettavakseen. Minua melkein houkuttaisi saada tietää, onko tällä logiikalla tosiaan niin että "rikolliseen" tekstiin, joko kunniaa loukkaavaan väitteeseen tai kansanryhmää vastaan kiihottavaan tahi uskonrauhaa rikkovaan (sic) tekstiin, viittaaminen on rikos. En kuitenkaan uskalla tehdä itsestäni rikosilmoitusta, koska talouteni olisi kovilla seuraamusten kanssa jos kävisi huonosti.

Ihmettelin jo 2009 onko sananvapaus Suomessa enää lainkaan arvo. Mainitsin siinä Matti Nikin saaman tuomion Pelastakaa lapset -parodiasta, ja sittemmin saimme myös hallinto-oikeuden ratkaisun hänen lapsiporno.info -tapauksestaan. Kummassakaan sananvapaus ei näytellyt minkäänlaista roolia.

Paalijärven tapauksessa minun on myönnettävä, että kun ylempänä sanoin että tapauksen sananvapausulottuvuutta ei ole mitenkään huomioitu, liioittelin. Nähdäkseni tällaisen päätöksen laajempia vaikutuksia ei tosiaankaan ole huomioitu, mutta käräjäoikeus otti kyllä kantaa Janne Paalijärven sananvapauteen:

Paalijärven toiminnassa linkin julkaisemisen osalta ei ole myöskään ollut kysymys rikoslain 24 luvun 9 §:n 2 momentin mukaisesta arvostelusta Rastimon menettelystä julkisessa toiminnassa. Paalijärven olisi ollut mahdollista herättää keskustelu sananvapaudesta internetissä ilman kyseistä linkkiä.

Ensimmäinen osa on kyseenalainen. Rastimo on poliitikko, ja hän on käynyt keskustelua oman puolueensa kannasta poliittiseen kysymykseen, eli toiminut poliitikkona. Mutta ei takerruta siihen, koska jälkimmäinen lause on kauhistuttava.

Paalijärven olisi ollut mahdollista herättää keskustelu sananvapaudesta internetissä ilman kyseistä linkkiä.

Tämä tuomio ei siis loukkaa Paalijärven sananvapautta, koska olisihan hän voinut sanoa jotakin muutakin.

Mitä tuohon enää sanoisi? Suomalaisella on sananvapaus, koska vaikka tiettyjen asioiden sanominen kiellettäisiin, voihan hän aina sanoa jotakin muuta. Sinänsä tämä on looginen linjaus, koska eihän perustuslaissa luvattu sananvapauskaan tarkoita mitään muuta kuin vapautta sanoa asioita, joiden sanomista ei ole erikseen kielletty. Se on samalla täysin pöyristyttävä.

**

Olen jo joitakin vuosia seurannut suomalaisia oikeudenkäyntejä sananvapauden saralta, ja joutunut kerta toisensa jälkeen toteamaan että sananvapaus ei Suomessa ole mikään arvo. Tämän blogikirjoituksen pyrkimys on lausua minun mielipiteeni tästä oikeusprosessista, ja sananvapaudesta Suomessa yleensäkin. Espoon käräjäoikeuden tuomion perusteella tämä kirjoitus on kuitenkin rikos, joka täyttää ainakin kunnianloukkauksen tunnusmerkistön ja ties vaikka jonkin muunkin. Ko. käräjäoikeudelle ei ilmeisesti ole tullut tuomiotaan langettaessa mieleenkään ajatella sen kauaskantoisempia seurauksia, etenkään tapaa jolla se vaikuttaa sananvapauteen.

Demokratiassa etenkin poliittisen sananvapauden, eli vapauden kritisoida valtiota, sen instituutioita ja siinä valtaa käyttäviä poliitikkoja, tulisi kuulua kaikkein tärkeimpiin ihmisoikeuksiin. Suomessa tuntuu olevan päinvastoin: eri oikeusasteet tekevät päätöksiään välittämättä vähääkään kansalaisten sananvapaudesta. Sitä ei edes huomioida tuomioiden perusteluissa. Tässäkään käsitellyssä Paalijärven tapauksessa käräjäoikeutta ei tunnu kiinnostavan pätkääkään rajoittaako heidän ratkaisunsa suorastaan absurdisti sananvapautta, jopa siihen asti että heidän järkeilyllään käräjäoikeuden oma tuomio on itsessään kunnianloukkaus.

Sananvapaus ei ole Suomessa arvo. Mutta eihän siitä kannata olla huolissaan: aina voi sanoa jotain muuta.