Monday, June 18, 2012

mites tää runotyttö

mikä meihin oikein meni
mites jos mä kuolen kaukomailla
kukaan ei ole väkivaltainen
suru tulee aina asumaan minussa
kiinni jään

mites tää koulutushomma
mä poltan tupakkaa
kerran melkein jäin
vauhti ei päätä huimaa
kaikki tää aika mun käsistä

istun junassa
onni on
kuinka moni ihminen juuri nyt
erittäin hyvä kysymys

mä yritän toisinaan itkeä
nautin siitä tunteesta
joo joo
mites nää kuntaliitokset

jonain päivänä
osa meistä elää reunalla
toi tossa on leena
nyt jos kosket mun perseeseen vielä kerran

mun pahin pelko
kuinka monta unelmaa
yleensä aina ovat moralisoimassa ne
sä tunsit mut silloin

mä olen melkoinen drama
sataa
sä olet niin auttamattoman pihalla
just tänään vihaan aivan kaikkee
miks mä teen näin mulle

mä menin yks päivä kattomaan
ihania kissanpentuja
mä kavallan elatusmaksut
ei tän pitäis tuntua tältä
mun muistot ei oo aitoi
tiesittekö

kuunneltaisko mana manaa
mä vihaan rahaa
mä kiinnitin suhun huomiota heti ensi kerrasta
mites tää suomen kieli
aamun sanoja: soitellaan
etsin metroasemaa raisiosta

muistatko ku kerran vappuna
yläkoulussa kun nurkan takana dokasin
mulla menee niin älyttömän hyvin
mä löysin aivan uuden tunteen
mites tää turha tieto

**

Lähde: Runotytön vihapuheet (http://hateriot.wordpress.com), 1.5.-17.6.2012. Suosittelen.

1 comment:

hateriot said...

kiitos, kiitos, kiitos. tuli melkoisen hapokas runo tuolla tavalla taiteillen, arvostan!